Blokkijaon vakiintuminen ja Suomen puolueettomuuspolitiikka 1956 - 1968

Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.

Urho Kekkosen presidenttikauden ensimmäinen hallitus aloitti toimintansa 3.3.1956 K.-A. Fagerholmin johtamana. Se muodostui sosiaalidemokraattien ohella keskiryhmistä eli maalaisliitosta ja kansanpuolueista. Fagerholmin hallituksen ensimmäinen vaikea tehtävä oli saada yleislakko päätökseen. Heti alkuun se kykeni lopettamaan maataloustuottajien luovutuslakon nostamalla tuotantotukia. Yleislakon lopettaminen osoittautui hankalaksi etenkin sen vuoksi, että SDP oli kietoutunut siihen mukaan. Lakon päättäminen 12 markan tuntipalkan korostuksella myötävaikutti inflaation kiihtymiseen ja siitä seuranneisiin talousvaikeuksiin. Hallitus hajosi lopulta SDP:n sisäiseen kamppailuun keväällä 1957.

Maalisliiton V.J. Sukselainen muodosti keskiryhmiin nojaavan vähemmistöhallituksen 27.5.1957. Se ei pysynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan kahtakaan kuukautta vaan laajennettiin 2. heinäkuuta SAK:ta edustavalla ministerillä. Seuraava laajennus tapahtui 2. syyskuuta SDP:n opposition suunnalle. Tämä kokoonpano kesti marraskuulle.

Rainer von Fieandtin “virkamieshallitus” aloitti toimintansa 29.11.1957. Siinä oli mukana myös eräitä puolueiden edustajia, muun muassa maalaisliiton Ahti Karjalainen ja sosiaalidemokraatteja, mutta he esiintyivät “ammattiministereinä”.

Reino Kuuskosken johtama ministeristö jatkoi virkamieshallituksen pohjalla 26.4.1958. Sen tehtävänä oli hoitaa hallitusasiat kesän eduskuntavaaleihin asti.

Vasemmiston voittoon päättyneiden eduskuntavaalien jälkeen muodostettiin laajapohjainen ja selvästi poliittinen hallitus K.-A. Fagerholmin johdolla 29.8.1958. Siinä olivat edustettuina SDP:n lisäksi maalaisliitto, kokoomus ja kansanpuolueet. Huomiota herätti, että vaalien selvä voittaja SKDL jätettiin hallituksen ulkopuolelle. Neuvostoliitto protestoi oikeistolaiseksi ja länsimieliseksi kokemaansa hallitusta vastaan, ja myös presidentti Kekkonen vei siltä syksyn mittaan tukensa. Hallitus kaatui “yöpakkaskriisiin” vuoden lopulla.

V.J. Sukselainen muodosti 12.1 1959 maalaisliiton vähemmistöhallituksen. Siinä oli mukana myös kaksi “ammattiministeriä”, joista toinen oli ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja. Tämä hallitus pysyi koossa yli kaksi vuotta eli kesään 1961.


Lähteinä mm: Lauri Haataja, “Kekkosen aika” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 4 (1992), s. 17 - 41; Kari Hokkanen, Kekkosen maalaisliitto 1950 - 1962 (2002), s. 354 - 449; Lasse Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä (2002), s. 283 - 342; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 327 - 340; Juhani Suomi, Kriisien aika (1992), s. 15 - 201.