321 2

  • Presidentti Kekkonen astui virkaansa 1.3.1956.
  • Samana päivänä alkoi yleislakko.
  • K.-A. Fagerholmin hallitus ei heti pystynyt hallitsemaan tilannetta.
  • Lakko päättyi 19 päivän kuluttua, kun SAK:n vaatima tuntipalkkojen korotus
    hyväksyttiin.
  • Inflaatio vei nopeasti palkankorotuksista saadun hyödyn.
  • Työväenliikkeen sisäisessä valtakamppailussa sosiaalidemokraattinen puolue
    ja ammattiyhdistysliike hajosivat ja kommunistien voima kasvoi.

SKS 3 logo pikku 


Uuden presidentin astuessa virkaansa 1. maaliskuuta alkoi myös yleislakko. Sen syntymiseen myötävaikutti sekava sisäpoliittinen tilanne yhtä lailla kuin talouden säännöstelyvaltuuksien päättyminen. Työmarkkinoille oli kertynyt paineita uusiin ratkaisuihin, eikä hallitus entiseen tapaan enää voinut pitää tilanteen ohjausta käsissään.

Vastanimitetty pääministeri Fagerholm joutui toteamaan, kuinka tapahtumat vyöryivät omalla painollaan. Kestettyään 19 päivää työtaistelu vihdoin saatiin päätökseen, kun SAK:n esittämä vaatimus 12 markan tuntipalkkojen korotuksesta hyväksyttiin. Siitä saatu hyöty kuihtui kuitenkin nopeasti inflaatioon, joten lakkolaiset pettyivät tuloksiin. Tästä edelleen seurasi ankara työväenliikkeen sisäinen valtakamppailu, joka myötävaikutti sosiaalidemokraattisen puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen hajoamiseen ja kommunistien voiman vahvistumiseen.


Sosiaalidemokraattien kriisi
Yleislakko 1956
Hallitukset vuosina 1956 - 1959 
Yleislakon taustalla myös politiikka (Elävä Arkisto) 
Yleislakossa nähtiin marsseja ja rettelöitä (Elävä Arkisto) 
Mitä jäi käteen yleislakosta? (Elävä Arkisto)